1§ NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE
Yhdistyksen nimi on Turun A-Kilta ry, ja sen kotipaikka on Turun kaupunki sekä toimialueena Turku ja sen ympäristökunnat.
Tarkoitus ja toimintamuodot
Tarkoitus
-edistää päihdeongelmista ja muista riippuvuuksista vapaata elämäntapaa
-ehkäistä heikommassa asemassa olevien ihmisten syrjäytymistä yhteiskunnasta.
-tehdä tunnetuksi vapaaehtoisuuteen perustuvaa A-kiltatoimintaa, käsitellä ennakkoluulottomasti päihteisiin ja muihin riippuvuuksiin liittyviä kysymyksiä ja pyrkiä poistamaan niihin kohdistuvia ennakkoluuloja.
-edistää samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien henkilöiden keskinäistä vuorovaikutusta ja
-ehkäistä heikommassa asemassa olevien ihmisten syrjäytymistä yhteiskunnasta.
-tehdä tunnetuksi vapaaehtoisuuteen perustuvaa A-kiltatoimintaa, käsitellä ennakkoluulottomasti päihteisiin ja muihin riippuvuuksiin liittyviä kysymyksiä ja pyrkiä poistamaan niihin kohdistuvia ennakkoluuloja.
-edistää samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien henkilöiden keskinäistä vuorovaikutusta ja
korjaavien elämänkokemusten välittymistä ihmiseltä toiselle (vertaistuki).
-etsiä uusia toimintamuotoja päihdeongelmien ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.
Toimintamuodot
-ylläpitää matalan kynnyksen päihteetöntä toimintakeskusta, tukiasuntotoimintaa ja hoitokotitoimintaa.
-järjestää vertais- ja vapaaehtoistoimintaa sekä virkistystoimintaa.
-palveluohjausta tai palveluneuvontaa ja kuntoutustoimintaayhteistoiminta muiden A-kiltojen ja A-Kiltojen Liitto ry:n sekä muiden yhdistyksen tavoitteita edistävien toimijoiden kanssa.
-yhteistyö päihdetyötä tai vaikeassa asemassa olevien ihmisten auttamistyötä tekevien virallisten ja yksityisten tahojen sekä järjestöjen kanssa.
-valistustoimintaa ja kehittämis- ja tutkimustyötä.
-Edellä mainitun tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi omistaa kiinteää tai irtainta omaisuutta ja solmia kumppanuus- tai ostopalvelusopimuksia.
-järjestää vertais- ja vapaaehtoistoimintaa sekä virkistystoimintaa.
-palveluohjausta tai palveluneuvontaa ja kuntoutustoimintaayhteistoiminta muiden A-kiltojen ja A-Kiltojen Liitto ry:n sekä muiden yhdistyksen tavoitteita edistävien toimijoiden kanssa.
-yhteistyö päihdetyötä tai vaikeassa asemassa olevien ihmisten auttamistyötä tekevien virallisten ja yksityisten tahojen sekä järjestöjen kanssa.
-valistustoimintaa ja kehittämis- ja tutkimustyötä.
-Edellä mainitun tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi omistaa kiinteää tai irtainta omaisuutta ja solmia kumppanuus- tai ostopalvelusopimuksia.
3§ TOIMINTANSA TUKEMISEKSI YHDISTYS HANKKII VAROJA
-kantamalla jäsenmaksuja
-ottamalla vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja.
-toimeenpanemalla arpajaisia, myyjäisiä, rahankeräyksiä ja kirpputoritoimintaa tai osallistumalla myyntitapahtumiin, sekä järjestämällä pienimuotoista kanttiinitoimintaa. Järjestämällä kahvila- ja ruokalatoimintaa.
-Yhdistys voi omistaa kiinteää tai irtainta omaisuutta. Yhdistyksen tarkoituksena ei ole voiton tai muun taloudellisen ansion hankkiminen siihen osallisille, eikä toiminta muutenkaan ole pääasiassa taloudellista laatua.
-ottamalla vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja.
-toimeenpanemalla arpajaisia, myyjäisiä, rahankeräyksiä ja kirpputoritoimintaa tai osallistumalla myyntitapahtumiin, sekä järjestämällä pienimuotoista kanttiinitoimintaa. Järjestämällä kahvila- ja ruokalatoimintaa.
-Yhdistys voi omistaa kiinteää tai irtainta omaisuutta. Yhdistyksen tarkoituksena ei ole voiton tai muun taloudellisen ansion hankkiminen siihen osallisille, eikä toiminta muutenkaan ole pääasiassa taloudellista laatua.
4§ JÄSENET
Yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi tai ainaisjäseniksi voi liittyä hallituksen hyväksymä yksityinen henkilö tai rekisteröity yhdistys, oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Varsinaisella jäsenellä, kunniajäsenellä ja ainaisjäsenellä on äänioikeus yhdistyksen kokouksissa.
Yhdistyksen kannatusjäseneksi voi hallitus hyväksyä yhdistyksen toimintaperiaatteet hyväksyvät rekisteröidyt yhdistykset, oikeuskelpoiset yhteisöt ja yksityiset henkilöt. Kannatusjäsenellä on puheoikeus yhdistyksen kokouksissa.
Yhdistyksen kunniajäseneksi voi yhdistyksen kokous kutsua hallituksen esittämän yksityisen henkilön, joka on huomattavalla tavalla tukenut yhdistyksen toimintaa tai on muutoin erityisen ansioitunut yhdistyksen toiminnassa. Päätös kunniajäseneksi kutsumisesta on tehtävä vähintään kolme neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.
Yhdistyksen jäsenistä on hallituksen pidettävä jäsenluetteloa.
Yhdistyksen kannatusjäseneksi voi hallitus hyväksyä yhdistyksen toimintaperiaatteet hyväksyvät rekisteröidyt yhdistykset, oikeuskelpoiset yhteisöt ja yksityiset henkilöt. Kannatusjäsenellä on puheoikeus yhdistyksen kokouksissa.
Yhdistyksen kunniajäseneksi voi yhdistyksen kokous kutsua hallituksen esittämän yksityisen henkilön, joka on huomattavalla tavalla tukenut yhdistyksen toimintaa tai on muutoin erityisen ansioitunut yhdistyksen toiminnassa. Päätös kunniajäseneksi kutsumisesta on tehtävä vähintään kolme neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.
Yhdistyksen jäsenistä on hallituksen pidettävä jäsenluetteloa.
5§ JÄSENMAKSUT
-Varsinaisen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistykselle jäsenmaksu, jonka suuruuden yhdistyksen syyskokous määrää.
-Ainaisjäsenen on suoritettava ainaisjäseneksi liittyessään yhdistykselle ainaisjäsenmaksu, jonka suuruuden yhdistyksen syyskokous määrää.
-Ainaisjäsenen on suoritettava ainaisjäseneksi liittyessään yhdistykselle ainaisjäsenmaksu, jonka suuruuden yhdistyksen syyskokous määrää.
-Kannatusjäsenen on suoritettava vuosittain kannatusjäsenmaksu, jonka suuruuden yhdistyksen syyskokous määrää.
-Kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksua.
-Jäsenmaksujen kantoajan ja kantotavan päättää yhdistyksen hallitus.
-Ainaisjäsenen on suoritettava ainaisjäseneksi liittyessään yhdistykselle ainaisjäsenmaksu, jonka suuruuden yhdistyksen syyskokous määrää.
-Ainaisjäsenen on suoritettava ainaisjäseneksi liittyessään yhdistykselle ainaisjäsenmaksu, jonka suuruuden yhdistyksen syyskokous määrää.
-Kannatusjäsenen on suoritettava vuosittain kannatusjäsenmaksu, jonka suuruuden yhdistyksen syyskokous määrää.
-Kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksua.
-Jäsenmaksujen kantoajan ja kantotavan päättää yhdistyksen hallitus.
6§ JÄSENEN EROAMINEN JA EROTTAMINEN
Jäsenen, joka haluaa erota yhdistyksestä, on ilmoitettava siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle >tai puheenjohtajalle tai yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.
Yhdistyksen hallitus voi erottaa kokonaan tai määräajaksi jäsenen, joka toimii yhdistyksen periaatteita vastaan tai on huomattavasti vaikeuttanut yhdistyksen toimintaa. Yhdistyksen hallitus voi katsoa jäsenen eronneen yhdistyksestä, jos hän on jättänyt maksamatta erääntyneen jäsenmaksunsa. Ennen päätöksen tekemistä asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa, mikäli erottaminen ei johdu jäsenmaksun maksamatta jättämisestä. Päätöksessä on mainittava erottamisen syy.
Yhdistyksen hallitus voi erottaa kokonaan tai määräajaksi jäsenen, joka toimii yhdistyksen periaatteita vastaan tai on huomattavasti vaikeuttanut yhdistyksen toimintaa. Yhdistyksen hallitus voi katsoa jäsenen eronneen yhdistyksestä, jos hän on jättänyt maksamatta erääntyneen jäsenmaksunsa. Ennen päätöksen tekemistä asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa, mikäli erottaminen ei johdu jäsenmaksun maksamatta jättämisestä. Päätöksessä on mainittava erottamisen syy.
7§ HALLINTO
Yhdistyksen toimintaa johtaa ja valvoo, syyskokouksessa valittu hallitus, johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi vähintään kaksi (2) ja enintään kuusi (6) varsinaista jäsentä sekä kaksi (2) varajäsentä.
Hallituksen puheenjohtaja valitaan kahdeksi (2) kalenterivuodeksi. Hallituksen varsinaiset jäsenet sekä varajäsenet valitaan kahdeksi (2) kalenterivuodeksi. Hallituksen varsi-naista jäsenistä puolet samoin kuin myös toinen varajäsen ovat erovuorossa joka vuosi. Hallituksen jäseniä ensimmäistä kertaa valittaessa määrätään arvalla, ketkä ovat erovuorossa yhden kalenterivuoden toimikauden päättyessä.
Uuden hallituksen toimikausi alkaa tammikuussa. Uusi hallitus järjestäytyy puheenjohtajan koollekutsumassa hallituksen järjestäytymiskokouksessa. Järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sekä ottaa sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallitus voi asettaa avukseen tarpeelliseksi katsomiaan jaostoja, jotka ovat vastuunalaisia hallitukselle.
Hallitus päättää yhdistyksen toimihenkilöiden ja työntekijöiden työhön ottamisesta, irtisanomisesta ja palkkauksesta. Hallituksen tulee tarkoin hoitaa ja valvoa yhdistyksen omaisuutta.
Hallituksen puheenjohtaja valitaan kahdeksi (2) kalenterivuodeksi. Hallituksen varsinaiset jäsenet sekä varajäsenet valitaan kahdeksi (2) kalenterivuodeksi. Hallituksen varsi-naista jäsenistä puolet samoin kuin myös toinen varajäsen ovat erovuorossa joka vuosi. Hallituksen jäseniä ensimmäistä kertaa valittaessa määrätään arvalla, ketkä ovat erovuorossa yhden kalenterivuoden toimikauden päättyessä.
Uuden hallituksen toimikausi alkaa tammikuussa. Uusi hallitus järjestäytyy puheenjohtajan koollekutsumassa hallituksen järjestäytymiskokouksessa. Järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sekä ottaa sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallitus voi asettaa avukseen tarpeelliseksi katsomiaan jaostoja, jotka ovat vastuunalaisia hallitukselle.
Hallitus päättää yhdistyksen toimihenkilöiden ja työntekijöiden työhön ottamisesta, irtisanomisesta ja palkkauksesta. Hallituksen tulee tarkoin hoitaa ja valvoa yhdistyksen omaisuutta.
8§ HALLITUKSEN KOKOONTUMINEN
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, tai kun vähintään puolet sen jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, sekä vähintään puolet (1/2) varsinaista tai varajäsenistä on läsnä.
Hallituksen kokouksissa kullakin varsinaisella jäsenellä tai tämän poissa ollessa varajäsenellä on yksi (1) ääni. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, sekä vähintään puolet (1/2) varsinaista tai varajäsenistä on läsnä.
Hallituksen kokouksissa kullakin varsinaisella jäsenellä tai tämän poissa ollessa varajäsenellä on yksi (1) ääni. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
9§ YHDISTYKSEN NIMEN KIRJOITTAMINEN
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai hallituksen määräämä henkilö, kaksi aina yhdessä.
10§ TILIKAUSI JA TILINTARKASTUS
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen on annettava ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.
Yhdistyksellä vähintään (1) ja enintään kaksi (2) varsinaista tilitarkastajaa ja vähintään (1) ja enintään kaksi (2) varatilintarkastajaa. Tilintarkastajan toimikausi on kalenterivuosi. Tilintarkastajana voi toimia myös tilintarkastusyhteisö.
Yhdistyksellä vähintään (1) ja enintään kaksi (2) varsinaista tilitarkastajaa ja vähintään (1) ja enintään kaksi (2) varatilintarkastajaa. Tilintarkastajan toimikausi on kalenterivuosi. Tilintarkastajana voi toimia myös tilintarkastusyhteisö.
11§ YHDISTYKSEN KOKOUKSET
Yhdistyksen varsinaiset kokoukset ovat kevätkokous ja syyskokous. Kevät kokous pidetään maalishuhtikuussa ja syyskokous loka- marraskuussa.
Muut yhdistyksen kokoukset pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai milloin hallitus katsoo sen aiheelliseksi tai, jos vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä, sitä, hallitukselta kirjallisesti vaatii, ilmoittamansa asian käsittelyä varten.
Kutsu yhdistyksen kokouksiin on julkaistava vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta yhdistyksen kokoontumispaikan ilmoitustaululla tai yhdessä paikallislehdessä tai toimitettava kirjeitse tai sähköpostilla jäsenille jäsenluetteloon ilmoitetulla osoitteella.
Yhdistyksen kokouksissa jokaisella erääntyneen jäsenmaksun maksaneelta varsinaisella, ainais- ja kunniajäsenellä on yksi ääni. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Muut yhdistyksen kokoukset pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai milloin hallitus katsoo sen aiheelliseksi tai, jos vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä, sitä, hallitukselta kirjallisesti vaatii, ilmoittamansa asian käsittelyä varten.
Kutsu yhdistyksen kokouksiin on julkaistava vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta yhdistyksen kokoontumispaikan ilmoitustaululla tai yhdessä paikallislehdessä tai toimitettava kirjeitse tai sähköpostilla jäsenille jäsenluetteloon ilmoitetulla osoitteella.
Yhdistyksen kokouksissa jokaisella erääntyneen jäsenmaksun maksaneelta varsinaisella, ainais- ja kunniajäsenellä on yksi ääni. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
12§ YHDISTYKSEN KOKOUKSISSA KÄSITELTÄVÄT ASIAT
Kevätkokous:
1. Kokouksen avaus
2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
3. Valitaan kokousvirkailijat
4. Päätetään kokouksen työjärjestyksestä
5. Käsitellään edellisen toimintavuoden toimintakertomus ja tilipäätös, sekä tilitarkastajien lausunto
6. Päätetään tilipäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille
7. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
8. Käsitellään yhdistyksen jäsenten vähintään kolmekymmentä (30) päivää ennen kevätkokousta
kirjallisesti hallitukselle esittämät asiat, joista voidaan kevätkokouksessa tehdä päätös huomioiden
yhdistyslain 24§:n määräykset
Syyskokous
1. Kokouksen avaus
2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
3. Valitaan kokousvirkailijat
4. Päätetään kokouksen työjärjestyksestä
5. Valitaan yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet sääntöjen seitsemän (7) §:n
määräysten mukaan
6. Valitaan tilitarkastaja (tilintarkastajat) ja varahenkilö (varahenkilöt)
7. Päätetään jäsenmaksujen suuruudesta
8. Päätetään seuraavan vuoden toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta
9. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
10. Käsitellään yhdistyksen jäsenten vähintään kolmekymmentä (30) päivää ennen syyskokousta
kirjallisesti hallitukselle esittämät asiat huomioiden yhdistyslain 24 §:n määräykset
Ylimääräinen kokous:
1. Kokouksen avaus
2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
3. Valitaan kokousvirkailijat
4. Päätetään kokouksen työjärjestyksestä
5. Käsitellään ne asiat, joita varten kokous on kutsuttu koolle
13§ YHDISTYKSEN ASIAPAPEREIDEN SÄILYTYS
Yhdistyksen asiapaperit on säilytettävä yhdistyksen toimitiloissa.
14§ YHDISTYKSEN PURKAUTUMINEN
Päätös yhdistyksen purkautumisesta on tehtävä yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa vähintään kolme neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.
Yhdistyksen purkautumisesta ei saa tehdä päätöstä, ellei siitä ole kokouskutsussa mainittu.
Yhdistyksen purkautuessa sen varat ja omaisuus luovutetaan yhdistyksen tarkoituksia edistävään toimintaan purkautumisesta päättävän kokouksen päätöksen mukaisesti.
Yhdistyksen purkautumisesta ei saa tehdä päätöstä, ellei siitä ole kokouskutsussa mainittu.
Yhdistyksen purkautuessa sen varat ja omaisuus luovutetaan yhdistyksen tarkoituksia edistävään toimintaan purkautumisesta päättävän kokouksen päätöksen mukaisesti.
15§ SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN
Päätös yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta on tehtävä yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa tai erikseen sääntömuutosta varten koolle kutsutussa kokouksessa.
Sääntöjen muuttamisesta ei saa tehdä päätöstä, ellei siitä ole kokouskutsussa mainittu.
Sääntömuutos hyväksytään, jos vähintään kolme neljäsosaa (3/4) kokouksessa annetuista äänistä kannattaa hyväksymistä.
Muutetut säännöt tulevat voimaan, kun ne on merkitty yhdistysrekisteriin.
Sääntöjen muuttamisesta ei saa tehdä päätöstä, ellei siitä ole kokouskutsussa mainittu.
Sääntömuutos hyväksytään, jos vähintään kolme neljäsosaa (3/4) kokouksessa annetuista äänistä kannattaa hyväksymistä.
Muutetut säännöt tulevat voimaan, kun ne on merkitty yhdistysrekisteriin.