A-Kiltojen Liitto ry:n koulutus 23-25.1.2026
 
Lähdettiin Peten kanssa torstai-illalla kuuden aikaan junalla kohti Tamperetta. Matka meni nopeasti ja junan vessakin toimi. Pääsimme yöksi kaverin luokse ja minä nukuin hyvin, muut kuulema eivät. Joku väitti, että kuorsaan, mutta todisteita ei ollut esittää.

Perjantaiaamulla seiskalta Tampereen A-Kilta tuli noutamaan meidät sovitusti ja lähdimme suuntamaan kohti Utajärveä. Matka oli melkoisen pitkä, mutta kyyti oli tasaista ja taukojakin oli sopivasti. Maisemat olivat aivan hulppeita ja autossa oli mukavan lämmin.

Saavuimme kohteeseen melkein aikataulussa eli seitsemäntoista yli kaksi. Päätimme kiertää maisemareittiä, ettemme olisi liian aikaisin perillä. Koulutuksen oli tarkoitus alkaa puoli kolmelta, joten aikaakin jäi ruhtinaallisesti.

Paikalla oli kiltalaisia kuudesta eri a-killasta ja lisäksi liittolaiset. Jännä oli huomata, että vaikka ei entuudestaan tunnettu ketään, tuntui siltä, kuin olisi kotiin tullut. Ja niinhän se tietysti onkin. Ihmiset sen yhteisön tekee ja kiltalaisilla on samanlainen henki. Jopa turkulaisilla.

Viikonlopun aikataulu oli melko tiivis ja tuhti. Vuorotellen syötiin ja opiskeltiin, enkä ole ihan varma, että kumpaa tehtiin enemmän. Luulen, että opiskelu vei tässä voiton, koska muistiinpanoja mulla kertyi 12 sivua, mutta kiloja vain muutama.

Illoille jäi hieman vapaa-aikaa ja silloin lämpesi kärrysauna ja kodassa pääsi paistamaan makkaraa. Itse en harrasta saunomista enää, eikä makkaraakaan mahtunut, joten keskityin pelaamaan ristiseiskaa vantaalaisittain. Yhden turkulaisen säännönkin sain joukkoon ujutettua lopulta.

Pääsin myös kokeilemaan Bocciaa. Tää osoittautui mulle luontevaksi urheilun saralta, koska piti pysyä omalla pikku tontillaan ja sai istua. Eräänlaista penkkiurheilua siis. En toki ollut kovin hyvä tässä, mutta säännöt opin ainakin. Ensi kerralla opetellaan sitten se pelitekniikka.

Ihan hirveästi opin uutta asiaa yhdistyslaista ja pilkuista. Pilkut on just mun juttu. Ja vähän lakikin. Yhdistyslaki on mulle aika uusi tuttavuus ja hyvinkin mielenkiintoinen sellainen. Ja uusi lausekin meille opetettiin ja hyvin se mieleenkin kaikille jäi: “Jos ei säännöissä toisin mainita.”

Koulutus päättyi sunnuntaina yhden jälkeen ja lähdettiin tamperelaisten kyydillä takaisin päin. Oltiin Tampereella sen verran ajoissa linkkarin lähtöön nähden, että käytiin sitten illalla vielä tutustumassa Tampereen A-Kiltaan. Tää oli mulle eka kerta, kun pääsin tutustumaan johonkin toiseen A-Kiltaan sisäpuolelta. Yhden A-Killan ovea olen käynyt raapimassa ulkopuolelta aukioloajan ulkopuolella.

Linkkari lähti kohti Turkua kasin jälkeen illalla ja kotona olin puoli yhdentoista jälkeen. Toisin sanoen, tuli oltua liesussa yli kolme vuorokautta. Kyllä sitä melkein heti kaatui omaan sänkyyn, kun kotiin pääsi. Toki kahvia piti ensin juoda, että jaksoi nukkua.

Reissu oli kaikin puolin onnistunut. Kaikki olivat ihania ja sydämellisiä, ruoka oli älyttömän hyvää ja jäipä opetuksestakin jotain mieleen. Ehdottomasti jatkoon.

Pahoittelen kirjakielen puutetta, tämä on blogi

Kivaa päivää just sulle,
Johanna